“Vuonna 2050 vuokra-asuminen on suosituin asumisen muoto”  

Linda Praulina,

29.03.2023

Vuokra-asuminen tarkoittaa asumisen laatua,
valinnanvapautta ja mahdollisuutta joustavuuteen

 

Teemu Pyyluoma:
Vuokra-asumisessa on monia hyviä puolia. Otsikossa mainittujen lisäksi, erilaiset asunnon omistamiseen liittyvät riskit ja huolet on ulkoistettu vuokranantajalle. Epävarmassa maailmassa tämä on huomattava etu.
Suhtaudun silti väittämään hieman epäillen. Ihmisen pesänrakennusviettiä ei ole viisasta aliarvioida koska oma koti on haluttu asia. Myös verotuskäytännöt suosivat vahvasti omistamisasumista, ja ekonomistien soraäänistä huolimatta muutoshalua ei ole oikein löytynyt. Jonkinlaisella yhdistelmäratkaisuille, kuten asumisoikeusasunnoille tai asunto-osuuskunnille saattaisi hyvinkin olla tulevaisuudessa enemmän kysyntää. Uskon, että vaihtoehdot omistusasumiselle ja vuokra-asumisen yleistyminen on hyvä asia.

Mika Rajala:
Tämänhetkisistä talouden suhdanteiden epävarmoista näkymistä ja lainakorkojen noususta johtuen vuokra-asumisen suosio tulee luultavasti kasvamaan. Alueellisessa kehityksessä on todennäköisesti eroja. Kasvukunnissa, joissa asuntojen arvo kasvaa tai pysyy vähintäänkin samana, omistusasunto on vielä potentiaalinen investointi. Taantuvilla paikkakunnilla varovaisuus ja vuokra-asumisen suosio kasvaa luultavasti voimakkaammin. Vuokra-asuntoa etsittäessä ja valittaessa asuntojen laatu on saamassa aiempaa suurempaa painoarvoa.

Matti Petteri Pöntiö:
Uskon, että asumisen palveluaspektin kehittyminen ei liity vain palveluille korvamerkittyihin tiloihin. Palvelu voi olla jo ”sisäänrakennettu” osa asumisen kokonaisuutta. Vuokra-asuminen voisi olla paljon voimakkaammin brändättyä. Nykyään vuokra-asumisen brändääminen yltää vasta yksittäisiin toimijoihin tai taloihin. Ne tahot, jotka kehittävät vuokra-asumisen tarjoaman ympärille palveluita, tulevat varmasti saamaan tulevaisuudessa kilpailuetua.

 

Meri-Rastila verantatalo
”Vuokra-asumisen suosio on kasvanut merkittävästi jo vuosien ajan.”

Tiina Antinoja:
Suomessa on perinteisesti arvostettu asunnon omistamista ja sitä kautta varallisuuden kartuttamista. Milleniaalit haastavat tämän yhtälön. Varallisuutta voidaan kartuttaa esimerkiksi sijoittamalla ja vastapainoksi valitaankin huoleton vuokra-asuminen. Työelämän murros ja töiden muuttuminen projektiluontoisemmiksi saattaa myös hankaloittaa asunnon hankkimista.

Toinen vuokra-asumiseen liittyvä tekijä on monikotisuus. Esimerkiksi perhetilanne tai työt vaativat läsnäoloa kahdessa sijainnissa, jolloin kaupunkikoti voi olla vuokra-asunto. Tai ei ole mielekästä ostaa kesäasuntoa Suomesta, jos talvet vietetään Välimerellä.

Vuokra-asunnossa arvostetaan helppoutta ja joustavuutta esimerkiksi elämäntilanteiden muuttuessa nopeasti. Omistusasunto rajoittaa vapautta. Jotta vuokra-asunnot muuttuisivat suosituimmaksi asumismuodoksi, myös senioreiden pitäisi asua vuokralla.

Lauri Peltonen:
Vuokra-asumisen suosio on kasvanut merkittävästi jo vuosien ajan. Aiemmin asumisen tarve on rakentunut ydinperheen ja pitkän yhtäjaksoisen samassa työpaikassa suoritetun työsuhteen ympärille. Nykyään työsuhteet ja perhesuhteet ovat paljon monimuotoisempia ja elämäntilanteet muuttuvat useammin. Vuokra-asuminen tuo joustoa elämään ja siksi yhä useampi valitsee vuokra-asumisen omistusasumisen sijaan.

Myös kaupungistuminen vaikuttaa vuokra-asumisen suosioon. Tämä trendi on näkynyt vahvasti jo monilla muilla elämän osa-alueilla. Esimerkiksi auto on hyödyke, joka yhä useammin hankintaan kuukausimaksulla omistamisen sijaan. Ihmiset odottavat vaivattomuutta ja ennustettavuutta, johon kuukausimaksu tuo ratkaisun omistamisen sijaan. Tähän myös Lumo-kodit haluaa vastata ja haluammekin olla asukkaille helposti paras koti. Tämä tarkoittaa sitä, että vuokralla asuessa asukas voi ulkoistaa asumisen huolet vuokranantajalle, joka pitää huolen siitä, että koti ja arki toimivat sujuvasti.

Ostaminen ja omistamisen arvostus on todella syvällä suomalaisessa kulttuurissa, mutta asenteet muuttuvat kovaa vauhtia. Vaurastuminen on selvästi lisääntynyt, ja rahaa halutaan käyttää mielellään omaan hyvinvointiin. Kaupungistumisen myötä lähellä olevia palveluita myös käytetään paljon. Omistamisen merkitys hälvenee, kun elämäntilanteen mukaan joustavista menoista voi käyttää joustavammin varoja omaan hyvinvointiin.

Teemu Pyyluoma:
Tämä on kiehtova ”muna-kana”-väittämä. Syntyvätkö palvelut asukkaiden vai yrittäjien toiveesta tai aloitteesta riippuu siitä, millaisia yrityksiä alueella toimii valmiiksi.
Näen, että erilaisille alustatalousmalleille olisi tilaa kytkeytyä palveluliiketoiminnan kautta asumisen palveluihin. Yhtenä esimerkkinä voisi olla tietyllä alueella toimivien kampaajien toiminnan keskittäminen. Paikallisuus saattaa nousta uuteen arvoon alustatalouden myötä.

Aninkaisten alue Turku

Living as a Service – artikkelisarja

Olemme esittäneet väittämiä liityen tulevaisuuden asumiseen. Haastattelemamme asumisen asiantuntijat kommentoivat väitteitämme ja kertovat oman näkemyksensä siitä, miltä asuminen
ja asumisen palvelut tulevaisuudessa näyttävät.

Valitsimme haastetetaviksi henkilöitä, joilla on ajankohtaista näkemystä aiheeseen. Haastattelemiemme asiantuntijoiden näkemykset edustavat monipuolisesti eri näkökulmia aiheeseen.

Haastattelemamme asiantuntijat:
Teemu Pyyluoma, Lisää kaupunkia Helsinkiin – aktiivi
Mika Rajala, Turun kaupunki, Aninkaisten alueen hankepäällikkö
Matti Petteri Pöntiö, Toimitusjohtaja ja asumisen palveluiden kokemusasiantuntija
Lauri Peltonen, Kojamo, Asumisen palvelut -yksikön johtaja
Tiina Antinoja, Arkkitehti SAFA ja asumisen asiantuntija,
tulevaisuusorientoitunut suunnittelutoimisto MUUAN

Lue kaikki artikkelit:
1: “Vuonna 2050 vuokra-asuminen on suosituin asumisen muoto”.
2: “Asukkaat valitsevat itse mitä palveluita korttelissa toteutetaan”.
3: “Asukkailla mahdollisuus tuottaa palveluita asuinpaikassaan
– merkityksellisen elämän moottoreina”.
4: ” Tulevaisuudessa sisältö täydentää sijaintia”
5: ”Vapaa-ajan merkitys korostuu, palvelut halutaan läheltä”.

Lue seuraavaksi

Olli Metso, Projektipäällikkö
(Alueet)

08.03.2024

Aura Pajamo, Kaupunkisuunnittelu, projektipäällikkö
(Alueet)

08.02.2024

Aura Pajamo, Kaupunkisuunnittelu, projektipäällikkö
(Alueet)

08.02.2024

Aura Pajamo, Kaupunkisuunnittelu, projektipäällikkö
(Alueet)

08.02.2024

Venla Tiainen, Tilasuunnittelu

16.10.2023

Alice Mattila, (vanhempainvapaalla)
Projektipäällikkö
(Rakennukset & Tilat)

17.08.2023

Alice Mattila, (vanhempainvapaalla)
Projektipäällikkö
(Rakennukset & Tilat)

17.08.2023