Kaupungit ja kunnat suunnannäyttäjinä ilmastoviisaassa kaupunkisuunnittelussa

Kaupungit ja kunnat määrittelevät tuleville sukupolville jäävän rakennetun ympäristön laadun. Kaupunkien rooli suunnannäyttäjänä on merkittävä, sillä ne asettavat tilaajan roolissa suunnittelun tavoitteet.

Kestävien ratkaisujen monipuolinen huomioiminen on välttämätöntä, jotta pystymme rakentamaan ilmastoviisaita kaupunkeja. Elinvoimainen kaupunki herättää luottamusta panostamalla kestävään ja viihtyisään kaupunkiympäristöön. Elinvoimaisen kaupungin edellytyksenä ovat asukkaat, joiden on hyvä asua, kasvattaa lapsia, tehdä töitä, harrastaa ja yrittää – toisin sanoen luottaa tulevaisuuteen. Asukkaiden lisäksi elinvoimaisen kaupungin tulee kyetä houkuttelemaan itselleen kilpailtuja resursseja, kuten vierailijoita, työpaikkoja ja investointeja.

Resurssiviisas, kestävä kaupunki

Kestävä kaupunki on järjestelmä, joka tunnistaa vahvuutensa ja käyttää resurssejaan viisaasti. Tunnistamalla omat vahvuutensa kaupunki kykenee vahvistamaan omaa identiteettiään ja löytämään parhaat toimintamallit vetovoimaisen ja kestävän kaupungin rakentamiseen. Kestävä kaupunki ehkäisee toiminnallaan ilmastonmuutosta, sopeutuu sen jo näkyviin vaikutuksiin ja kasvattaa resilienssiään ympäristön ja yhteiskunnan muutoksia varten. Uudet toimintamallit tulee suunnitella yksilöllisesti kunkin kunnan ja kaupungin vahvuuksiin ja heikkouksiin peilaten. Pienistä ja suurista toimenpiteistä koostuvalla ohjelmalla on voimakas vaikutus. Näillä periaatteilla on laadittu esimerkiksi Alavuden kaupunkikeskustan kehittämissuunnitelmaa.

Ilmastoviisauden keinovalikoima on laaja

Kestäviä ja ilmastoviisaita ratkaisuja tehdään suunnittelun eri tasoilla. Strategisen suunnittelun tasolla voidaan esimerkiksi luoda kaupungille maankäyttöä ohjaava ilmastostrategia, tiekartta kaupunkivihreän kehittämiseen, kaupunkikohtainen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma tai ilmastoystävällisyyttä painottava arviointityökalu tontinluovutuksen tueksi. Kaupunkisuunnittelun tasolla voidaan rakentaa ilmastoviisasta kaupunkia täydentämällä ensisijaisesti olemassa olevia alueita, parantamalla joukkoliikennejärjestelmiä, priorisoimalla kestäviä kulkumuotoja tai kehittämällä ja lisäämällä monimuotoista kaupunkivihreää. Kiertotaloudella on kasvava rooli kaupunkisuunnittelussa. Oulun Hartaanselänranta on Suomen ensimmäinen kaupunginosa, jossa kiertotaloustarkastelut ovat olleet mukana heti suunnittelun alusta lähtien. Kaupunkisuunnittelulla voidaan ohjata vahvasti kestäviin ratkaisuihin niin alue- kuin rakennustasollakin. Millaisia rakennuksia rakennettaisiin, jos kaikki uudisrakennukset lähtökohtaisesti suojeltaisiin, ja suojelumerkinnän poistamiseen tarvittaisiin painavat perusteet? Rakennuksen ilmastokuormaan voidaan vaikuttaa merkittävästi tontin tasolla, kuten rakennuksen sijoittamisella ja suuntauksella, kestävillä rakennusmateriaaleilla sekä luomalla tiloja, jotka taipuvat moneen käyttöön. Osallistavan ja käyttäjälähtöisen suunnittelun lopputuloksena syntyy merkityksellisiä rakennuksia, joista seuraavatkin sukupolvet haluavat pitää huolta.

Kaupunkivihreän monet roolit

Kaupunkivihreä on elintärkeässä osassa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa että ympäristön viihtyisyydessä. Kaupunkivihreän viilentävän vaikutuksen tärkeyteen on herätty kaupunkisuunnittelussa kunnolla vasta viime vuosina ilmaston lämmetessä. Vanhan puuston kaataminen uudisaluerakentamisen tieltä on ollut normaali menettelytapa, vaikka vanha puusto olisi viilentämisessä tehokkaampi kuin uusi. Viheralueverkosto lisää merkittävästi asukkaiden virkistäytymismahdollisuuksia ja tuo kaupunkielämän ulkotiloihin. Viihtyisyys houkuttelee myyntivalttina myös vierailijoita, mistä hyvänä esimerkkinä ovat Kotkan laadukkaat kaupunkipuistot ja Turun jokirannan Kirkkopuiston terassi. Kaupunkivihreän, kuten puistoalueiden, puiden ja istutusten lisääminen on ilmastoviisas ja taloudellisesti kilpailukykyinen keino parantaa elinympäristöä. Kaupunkirakenteeseen oikein sijoitetut viheralueet tasaavat helleaaltojen lämpöhuippuja, puhdistavat ilmaa, toimivat hiilinieluina ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Viheralueet auttavat sadevesien hallinnassa: imeytys- ja viivytysalueina toimivat viheralueet vähentävät tulvariskiä ja mahdollistavat sadevesien käsittelyn jopa tontti- ja korttelikohtaisesti. Kaupunkirakenteen avulla voidaan ohjata tuulta ja sen raikastavaa vaikutusta toivotuille alueille. Tulevaisuuden kestävää kaupunkivihreää suunniteltaessa tuleekin huomioida myös globaalit trendit, kuten omavaraisuutta korttelitasolla kasvattava kaupunkiviljely.

Laadukkaalla suunnitteluosaamisella kestäviä ratkaisuja hankkeen skaalasta riippumatta

MUUANilla luomme kiinnostavaa ja kestävää kaupunkitilaa. Näemme rakennetun ympäristön haasteet monimuotoisena kokonaisuutena ja otamme keskeisen roolin niiden ratkaisemisessa. Strateginen ja visionäärinen otteemme mahdollistaa haasteiden tunnistamisen ja niiden selkeyttämisen konkreettisiksi toimiksi. Teemme töitä kestävän kaupungin eteen suunnittelun eri asteilla niin kuntien strategisessa suunnittelussa, kaupunkisuunnittelussa kuin rakennussuunnittelussakin. Suunnittelun laatumme on tunnistettua: toimistomme ja sen suunnittelijaosakkaat ovat saaneet noin 20 tunnustusta ja palkintoa rakennetun ympäristön suunnittelusta ja suunnitteluratkaisujen kehittämisestä. Olemme yhteistyökumppaneidemme kanssa aina valmiita löytämään hankkeisiin soveltuvia pieniä tai suuria kestävän ympäristön ratkaisuja, olivat ne sitten toimenpideohjelmia tuleviksi vuosikymmeniksi kuntien ilmastostrategiaan, ilmastoviisaista asuinalueita tai hiilinegatiivisia päiväkoteja. Jokainen hanke kykenee koostaan riippumatta kestäviin valintoihin. Suunnittelemme huomisen kaupunkeja tänään.

Työkalu ilmastovaikutusten ohjaamisen tueksi

”Suomalaiset kaupungit ovat asettaneet itselleen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Ilmasto-ohjelmat osoittavat, että kaupungeilla on rohkeutta ja tahtoa johtaa ilmastotyötä ja että ne näkevät sen merkityksellisenä. Ilmasto-ohjelmissa tarkasteltavat asiat kuitenkin vaihtelevat, eivätkä kaikki kaupungit huomioi rakentamisen aikaisia päästöjä.

Alueelliseen päästölaskentaan ei ole ollut yhtenäisiä käytäntöjä ja käytössä on ollut useita erilaisia laskentatyökaluja. Green Building Council Finlandin julkaiseman hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle. Määritelmää voidaan hyödyntää hiilineutraaliusväittämän tekemisen lisäksi myös alueen ilmastovaikutusten ohjaamiseen ja vertailuun erilaisten vaihtoehtojen välillä. Tavoitteena on helpottaa kaupunkien ja kuntien ilmastotyötä kaavoituksessa”, kertoo Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.

”Kaupunkien ilmastotavoitteet saavutetaan, kun aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointi on yhdenmukaista, vertailukelpoista ja läpinäkyvää”, Lahtinen kiteyttää.

Artikkelin kirjoittaja Oskari Lumikari on MUUANin arkkitehti SAFA. Oskari työskentelee monipuolisesti osana Alueet-, Rakennukset & Tilat -tiimejä. Artikkelin kirjoittamiseen Oskarin lisäksi on osallistunut Aura Pajamo, Aleksi Rastas ja Linda Praulina. Löydät asiantuntijamme täältä. Asiantuntija-kommentin artikkeliin antoi Ella Lahtinen, Green Building Council Finlandista.