Ympäristö- ja käyttäjäystävällistä rakentamista

Alice Mattila, (vanhempainvapaalla)
Projektipäällikkö
(Rakennukset & Tilat)

17.08.2023

Haitta-aineettomuus hiilijalan- ja kädenjäljen rinnalle ympäristövaikutusten arvioinnissa 

Rakentamisen ympäristövaikutuksista puhuttaessa keskitytään usein hiilijalan- ja kädenjälkeen. Näiden kahden tärkeän aiheen lisäksi olisi kuitenkin hyvä tarkastella myös materiaalien käytön aikaisia sisäilmavaikutuksia, sekä kiertotaloudellisia näkökulmia laajemmalla tasolla.

”Sisätilojen vaikutus hyvinvointiimme ei ole merkityksetön. Vietämme 88 % ajastamme sisätiloissa.” – Puuinfo

Materiaaleista haihtuvilla yhdisteillä voi olla iso vaikutus rakennuksien käyttäjien hyvinvointiin erityisesti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Rakennukset ovat täynnä erilaisia materiaaleja, jotka ovat kosketuksissa hengittämämme sisäilman kanssa. Näkyvien pintojen ja materiaalien lisäksi rakennukset sisältävät esimerkiksi eristemateriaaleja, liimoja ja tiivisteitä. Haitallisille yhdisteille voidaan altistua suoraan hengitysilman kautta, mutta osa niistä kertyy myös ympäristöömme ja sitä kautta syömäämme ravintoon. Osaavan suunnittelun avulla voidaan vaikuttaa sekä haihtuvien yhdisteiden määrään ja laatuun, että alan yleisiin käytäntöihin ja kehittymiseen.

Rakennusmateriaalien haitta-aineettomuudella turvataan terveyttä

Rakennusmateriaalien vaikutuksia ihmisten terveyteen tutkitaan jatkuvasti. Tehdyillä tutkimuksilla on jo pystytty osoittamaan joidenkin materiaalien tai niiden ainesosien negatiivisia terveysvaikutuksia, minkä myötä haitallisia aineita on korvattu paremmilla. Eri tavoin haitallisia yhdisteitä ovat esimerkiksi erilaiset VOC-päästöt, ftalaatit, osa palonsuoja-aineista, sekä formaldehydi. Kaikkien aineiden vaikutuksia ei vielä täysin tunneta, mutta esimerkiksi joidenkin palonestoaineiden yhdistelmien epäillään lisäävän imusolmukesyövän ja sikiövaurioiden riskiä, ja muovin pehmittimenä käytettävien ftalaattien puolestaan epäillään häiritsevän hormonitoimintaa ja vaikuttavan lisääntymiskykyyn (lähde 1).

Sisäilman laatuun ja rakennusmateriaaleista sisäilmaan vapautuviin yhdisteisiin on alettu kiinnittää viime vuosina yhä enemmän huomiota. Esimerkiksi pohjoismainen Joutsenmerkki valvoo rakennusmateriaaleja ja niissä käytettyjä kemikaaleja lainsäädäntöä tiukemmilla raja-arvoilla. Joutsenmerkityissä rakennuksissa on tutkitusti vähemmän haitallisia kemikaalipitoisuuksia rakennuksen elinkaaren alkuvaiheessa, jolloin pitoisuudet ovat suurimmillaan (lähde 2).

Kaijonharjun päiväkoti
Suunnittelijalta vaaditaankin kriittisyyttä ja koko prosessiketjun tarkastelua.

Toisiaan tukevia tavoitteita ja hyötyjä

Terveelliset ja turvalliset materiaalit ovat rakenteeltaan ja ainesosiltaan monesti yksinkertaisempia kuin niin sanotut haitallisemmat vaihtoehdot. Näiden materiaalien kierrättäminen ja uudelleen käyttö on usein myös tehokkaampaa kuin sellaisten materiaalien, jotka sisältävät useita eri komponentteja. Materiaalien kierrolla taas on positiivisia vaikutuksia rakentamisen hiilijalanjälkeen. Tästä syystä rakennusmateriaalien hiili- ja sisäilmapäästöjen vaikutuksia tulisikin tarkastella yhdessä, eikä toisistaan täysin erillisinä. Kiertotalouteen ja materiaalien uudelleen käyttöön pyrittäessä on huomioitava kuitenkin, ettei haitalliset aineet palaa kiertoon.

Haasteena kirjavat sertifikaatit ja läpinäkymättömät prosessit

Rakennusmateriaalien sisäilmavaikutuksista on mahdollista saada tietoa, mutta se vaatii aikaa ja perehtyneisyyttä asiaan. Tuotteille myönnetyt sertifikaatit ovat hyvä asia, mutta eri sertifikaattien keskinäinen vertailtavuus on monesti hankalaa, sillä ne saattavat perustua eri mittausstandardeihin ja mittayksiköihin.

Valmistajilta saatavat tuotetiedot vaihtelevat myös suuresti. Osa yrityksistä on selvästi paneutuneita asiaan ja toimittavat tietoja ja selvityksiä avuliaasti. Osa puolestaan on vasta aloittamassa haitta-aineettomuuteen panostamista, jolloin tiedon saanti on usein haastavaa, välillä jopa mahdotonta.

Oman haasteensa tuo myös koko materiaaliketjun ja siihen liittyvien osien kokonaistarkastelun vaikeus. Esimerkiksi lattiapinnoitteen materiaaleista ja sisäilmavaikutuksista saattaa löytyä helposti tietoa, ja tuotetta tarjotaan halutut haitta-aineettomuuskriteerit täyttävänä. Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua lattian kiinnitykseen käytettävät kosteudensulku- ja liima-aineet, jotka eivät haluttuja kriteereitä välttämättä täytäkään. Usein lattian valmistaja on eri kuin kiinnitysaineiden valmistaja, mikä tarkoittaa, että tieto on hajautettua ja siten työlästä koota yhteen. Suunnittelijalta vaaditaankin kriittisyyttä ja koko prosessiketjun tarkastelua.

FIGBC:n nuorempi asiantuntija, arkkitehti Heikki Moilanen täydentää: ”Tieto päätöksenteon tukena on ehdoton lähtökohta kaikessa vastuullisessa toiminnassa. Se on myös ehto toiminnan ja valintojen vaikutuksen uskottavalle arvioinnille. Energiatehokkuuden parantuessa ja sähkön tuotannon vähitellen erkaantuessa fossiilisesta energiasta nousee tuotesidonnaisten päästöjen määrä entistä merkittävämpään osaan rakentamisen päästöjen vähentämisessä.

Jotta suunnittelijat pystyvät tekemään tiedostavampia valintoja, tarvitaan entistä laajempaa ja laadukkaampaa tietoa eri tuotteiden hiilijalanjäljestä. Tuotteiden ympäristöselosteet (EPD) ovatkin rakennustuotteiden osalta viime vuosina yleistyneet. Tuotevalintaan vaikuttavat kuitenkin muutkin ominaisuudet kuin hiilijalanjälki. Myös tuotteen vaikutus sisäilman laatuun voi vaikuttaa rakennuksen ja itse tuotteen elinkaareen. Hiilijalanjälki ja sisäilmavaikutukset eivät ole toisiaan poissulkevia vaan päinvastoin. Vähäpäästöinenkään tuote ei ole kestävä, jos se aiheuttaa vaaraa terveydelle tai sen valinta johtaa tulevaisuuden korjaustoimenpiteisiin huonon sisäilman vuoksi. Negatiivinen vaikutus sisäilmaan voi myös estää tulevaisuudessa rakennusosan tai tuotteen uudelleenkäytön. Niinpä ympäristöselosteiden lisääntyvän määrän lisäksi kaivataan myös vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa tuotteiden vaikutuksesta sisäilmaan. Näiden tietojen nykyistä helpompi saatavuus mahdollistaisi ristivertailun, jolloin pystyisimme valitsemaan tiloihimme sekä ilmasto- että terveysvaikutuksiltaan mahdollisimman hyviä tuotteita. Samalla tuotteiden uudelleenkäytön todennäköisyys kasvaa ja potentiaalinen elinkaari pitenee.”

Yhdessä alaa kehittäen

Ymmärrys rakennusmateriaalien ympäristö- ja sisäilmapäästöistä ja -vaikutuksista lisääntyy jatkuvasti. Suunnittelijoilla ja rakennusalalla työskentelevillä on mahdollisuus ja vastuu nopeuttaa materiaalien kehittymistä ympäristö- ja terveysystävälliseempään suuntaan vaatimalla alan toimijoilta tietoa ja parempia ratkaisuita. Vielä tällä hetkellä monesti niin sanotut käyttäjille terveellisemmät ja turvallisemmat ratkaisut ovat usein erikoistuotteita, jotka ovat hinnaltaan perinteisesti käytettäviä materiaaleja kalliimpia. Tiedon, ja sitä myötä kysynnän kasvaessa, myös materiaalien saatavuus ja hinta paranee.

Me MUUANilla kehitämme jatkuvasti omaa ymmärrystämme, jotta osaamme projekteissamme tehdä sekä ympäristön että käyttäjien kannalta parempia valintoja. Olemme olleet suunnittelemassa Oulun Kaijonharjuun haitta-aineetonta puupäiväkotia, jossa sekä materiaalien haitta-aineettomuus että rakentamisen hiilijalan- ja kädenjälki on ollut ohjaamassa rakennusmateriaalien valintaa. Keskeistä onnistuneessa hankkeessa on ollut myös tilaajana toimineen Oulun kaupungin vahva tahtotila tehdä käyttäjien terveyden ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta parempaa rakentamista.

Kaijonharjun projektista pääsee lukemaan lisää täältä.

 

Lähde 1: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt

Lähde 2: https://joutsenmerkki.fi/teemat/rakentaminen/

Puuinfo: https://puuinfo.fi/puutieto/puun-sisailmavaikutukset/puupintojen-terveysvaikutukset-sisatiloissa-tutkimustuloksia/

Alice Mattila työskentelee MUUANilla palvelumuotoilijana, tilasuunnittelijana sekä projektipäällikkönä. Suunnitteluratkaisujen tulevaisuuten katsova kestävyys ja muunneltavuus yhdessä käyttäjälähtöisyyden kanssa ovat Alicen suunnittelun kulmakiviä. Alice pääsi syväluotaamaan haitta-aineettomuuteen tilasuunnittelussa Kaijonharjun päiväkodin projektissa. Löydät Alicen yhteystiedot täältä

Lue seuraavaksi

Aura Pajamo, Kaupunkisuunnittelu, projektipäällikkö
(Alueet)

08.02.2024

Aura Pajamo, Kaupunkisuunnittelu, projektipäällikkö
(Alueet)

08.02.2024

Aura Pajamo, Kaupunkisuunnittelu, projektipäällikkö
(Alueet)

08.02.2024

Venla Tiainen, Tilasuunnittelu

16.10.2023

Alice Mattila, (vanhempainvapaalla)
Projektipäällikkö
(Rakennukset & Tilat)

17.08.2023