Täydennysrakentaminen kaupunkisuunnittelun keskiössä
Olli Metso, Projektipäällikkö
(Alueet)
08.03.2024
Kaupungistuminen, ennallistamisasetus, luontokadon ehkäiseminen, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ym. luovat tulevaisuuden raamit rakentamiselle kaupungeissa. Täydennysrakentaminen on yhä kasvavassa määrin ratkaisu tiivistyvien ja kasvavien kaupunkien kehittämiselle.
Kaupungit kasvavat sisäänpäin. Kasvu tapahtuu tulevaisuudessa entistä enemmän olemassa olevassa kaupunkirakenteessa. Niin sanottu raakamaa on vähenemässä ja suoraviivaisen uusille alueille kasvun rinnalle ja sitä korvaamaan on löydettävä toimivia tapoja täydennysrakentamisen edistämiseksi. Asukasmäärän kasvaessa uusia asuntoja tarvitaan jatkuvasti. Vanhoilla asuinalueilla asumisväljyys kasvaa, esimerkiksi vanhempien jäädessä isoon asuntoon asumaan lapsien muutettua pois. Alueen väestömäärän laskiessa palveluiden käyttäjämäärä laskee ja vaarana on palveluiden hiipuminen ja poistuminen alueelta. Täydennysrakentaminen tarjoaa mahdollisuuden rakentaa lisää sellaisia asuntoja, joita alueella kaivataan ja houkutella alueelle uusia asukkaita tukien näin alueen elinvoimaisuuden säilymistä.
Resurssiviisas, kestävä kaupunki
Kestävä kaupunki on järjestelmä, joka tunnistaa vahvuutensa ja käyttää resurssejaan viisaasti. Tunnistamalla omat vahvuutensa kaupunki kykenee vahvistamaan omaa identiteettiään ja löytämään parhaat toimintamallit vetovoimaisen ja kestävän kaupungin rakentamiseen. Parhaimmillaan täydennysrakentamisella voidaan voimistaa identiteettiä, vahvuuksia ja resurssien viisasta käyttöä eikä sovi unohtaa sitä vaikutusta, jonka tiivistyvä asuminen palveluiden elinvoimaisuudelle luo. Täydennysrakentamisen kontekstissa kestävyys pitää kuitenki sisällään monia eri näkökulmia: tiivistyminen, olevan infrastruktuuri- ja palveluverkon hyödyntäminen ja vahvistaminen ovat lähes itsestäänselvyyksiä, mutta täydennysrakentamisen yhteydessä korostuu myös sosiaalinen hyväksyttävyys sekä alueen ominaispiirteistä huolehtiminen.
Kestävä kaupunki ehkäisee toiminnallaan ilmastonmuutosta, sopeutuu sen jo näkyviin vaikutuksiin ja kasvattaa resilienssiään ympäristön ja yhteiskunnan muutoksia varten. Se toimii sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla ja huomioi asukkaansa heitä kuunnellen ja heitä valtuuttaen. Täydennysrakentaminen on aina sovittamista ja sovittelua.
Täydennysrakentaminen on strateginen valinta
Täydennysrakentaminen on aina strategista maankäyttöä. Se on valinta, usein arvopohjainen, jonka kaupungit omissa päätöksentekoelimissään joko tekevät tai jättävät tekemättä. MUUAN laati hiljattain osana Rovaniemen yleiskaavaprosessia Rovaniemen keskusta-aluetta koskevan visiotyön. Visio tunnistaa ja huomioi tulevaisuuden kehityssuuntia megatrendejä myötäillen. Yhtenä sen merkittävimmistä osista voi pitää keskusta-alueen täydennysrakentamisen potentiaalin kartoittamista. Keskusta-identiteettiä vahvistamalla ja arktista urbanismia kehittämällä voidaan ratkoa kasvavan kaupungin maankäytön haasteista huomattavasti ennakoitua merkittävämpi osa tinkimättä alueen ominaispiirteistä ja identiteetistä. Samaan yhteyteen on kuitenkin nostettava esiin muun muassa ne sosiaalisen hyväksyttävyyden aspektit ja luontoarvoihin liittyvät kysymykset. Niin sanotun maksimipotentiaalin kartoittamisesta on vielä pitkä matka sopivaan suunnitelmaan. Joka tapauksessa tiivistäminen on strateginen valinta, jolla voidaan vaikuttaa varsin monin eri tavoin kaupunkien kehittämiseen ja kehittymiseen. Kaikissa tapauksissa se ei ole kasvusta johtuva pakon sanelema asia. Yhtä lailla strategisin valinnoin voidaan vaikuttaa kaupunkien elinvoimaan ja täydennysrakentamistarpeisiin myös hiipuvilla seuduilla.
Strategiasta käytäntöön
Täydennysrakentaminen tapahtuu aina olemassa olevilla alueilla, useimmiten olemassa oleviin kiinteistöihin liittyen. Kiinteistöjä hallinnoivat tahot, taloyhtiöt ja isännöitsijät esimerkiksi, ovat usein niin sanotusti maallikoita rakentamisen suhteen. Täydennysrakentamista edistääkseen Helsingin kaupunki on aloittanut täydennysrakentamisen neuvonnan pilottihankkeen kolmelle erityyppiselle pilottialueella, Länsi-Pakilassa, Kontulassa ja Lauttasaaressa. MUUAN valittiin hankkeen suunnittelutyöstä ja toteutuksesta vastaavaksi konsulttikumppaniksi. Työn tarkoituksena on tarjota palveluna kohdealueen kiinteistönomistajille ja muille hallinnollisille osapuolille johdatus läpi täydennysrakentamisprosessin aina tontinkäyttövaihtoehdoista kaavaprosessiin saakka.Tavoitteena on näin levittää tietoa täydennysrakentamisen hyödyistä kiinteistöille sekä saada mahdollisimman moni niistä kiinnostumaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksista ja osallistumaan kaavamuutosprosessiin kohdealueella. Neuvonnan avulla havainnollistetaan kiinteistön täydennysrakentamispotentiaali ja verrataan sitä esimerkiksi tulevaan korjaustarpeeseen. Projektin aikana syntyy kiinteistökohtainen hanketaloudellinen pohja, jota taloyhtiöt ja kiinteistönomistajat voivat hyödyntää päätöksenteossaan ja toteuttajatahojen tavoittelussa.
Projektista voi lukea lisää Helsingin kaupungin täydennysrakentamisen verkkosivuilta.
Kohdealueiden hankkeesta kiinnostuneille on tarjolla lisää informaatiota hankkeen aikana sekä sähköisesti että postitse. Tämä edellyttää liittymistä hankkeeseen kaupungin verkkosivuilta löytyvän linkin kautta. Osallistuminen ei sido eikä velvoita mihinkään ja se on täysin ilmaista.
Toteutunutta täydennysrakentamista
Kaavamuutos mahdollistaa täydennysrakentamisen niin kerrostalo- kuin pientaloasujien eduksi. Se on varhainen askel täydennysrakentamisen toteuttamiseksi. MUUANin suunnittelema asuntokohde Porvoon Länsirannalla täydentää olemassaolevaa kaupunkirakennetta Porvoon historiallista identiteettiä kunnioittaen. Hankkeessa laadittiin kaavamuutos uuden asumiskokonaisuuden mahdollistamiseksi. Helsingin kaupungin täydennysrakentamisen neuvontaprojektissa pyritään rakentamaan siltaa maallikkotoimijoiden, kaupungin viranomaisten ja rakennusalan ammattilaisten välille, ja luomaan pohja tulevalle yhteistyölle yksinkertaisesti tuomalla näitä toimijoita yhteen. Kiinteistöille laaditut täydennysrakentamisen potentiaalikartoitukset toimivat jäänmurtajina kun aletaan keskustella hankkeiden toteutuskelpoisuudesta. Parhaassa tapauksessa löytyy kaikkia osapuolia hyödyttävä ratkaisu.
”Kaupunkien ilmastotavoitteet saavutetaan, kun aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointi on yhdenmukaista, vertailukelpoista ja läpinäkyvää”, Lahtinen kiteyttää.
Artikkelin kirjoittaja Olli Metso on MUUANin osakas, arkkitehti SAFA. Olli työskentelee monipuolisesti osana Alueet-tiimin laajaa kaupunkisuunnitteluun keskittyvää projektikenttää. Artikkelin kirjoittamiseen Ollin lisäksi on osallistunut Aura Pajamo ja Linda Praulina. Löydät asiantuntijamme täältä.
Lue seuraavaksi
Linda Praulina,
19.03.2024Olli Metso, Projektipäällikkö
(Alueet)
Aura Pajamo, (vanhempainvapaalla)
Kaupunkisuunnittelu, projektipäällikkö
(Alueet)
Aura Pajamo, (vanhempainvapaalla)
Kaupunkisuunnittelu, projektipäällikkö
(Alueet)
Aura Pajamo, (vanhempainvapaalla)
Kaupunkisuunnittelu, projektipäällikkö
(Alueet)
Venla Tiainen, Tilasuunnittelu
16.10.2023Alice Mattila, (vanhempainvapaalla)
Projektipäällikkö
(Rakennukset & Tilat)
Alice Mattila, (vanhempainvapaalla)
Projektipäällikkö
(Rakennukset & Tilat)
Oskari Lumikari, Arkkitehtisuunnittelu
03.08.2023