“Asukkaat valitsevat itse mitä palveluita korttelissa toteutetaan”  

Asumisen yhteydessä tarjottavat lisäpalvelut toteutetaan asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Esimerkiksi tiloja vuokraavat yrittäjät valitaan sen mukaan mitä palveluita asukkaat haluavat käyttöönsä.

Tiina Antinoja:
Vai pitäisikö kohde suunnitella tietylle kohderyhmälle? Onko kohde ensin vai asukkaat?
Asukaskohderyhmät ja palveluntarjonta täytyy olla toisiaan tukevia, silloin parhaimmillaan molemmat osapuolet voittavat. Asukkaat saavat tarvitsemiaan palveluja ja palveluntuottajat valmiin asiakaspohjan. Jos palvelut valitaan etukäteen, pitää olla etukäteen tiedossa kohderyhmä, jolle palvelut tuotetaan. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Muuntojoustavuus tukee sitä, että emme tiedä tässä vaiheessa mitä tulevaisuudessa kaivataan. Joustavuuden huomioiminen yhteistiloissa ja palveluissa mahdollistaa myös päivitykset tarpeiden muuttuessa.

Lauri Peltonen:
Olen tämän väittämän takana. Ihmiset ovat erilaisissa kehitysprojekteissa mukana kortteleiden ja asuinalueiden kehityksessä. Jotta palvelut vastaavat asukkaiden yksilöllisiä tarpeita, niin niiden muotoilussa asukkaiden rooli korostuu. Lumo-kodeissa talojen Lumo-tiimit pääsevät vaikuttamaan jatkuvasti talojen ja niiden palveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi tänä kesänä tarjosimme Lumo-tiimeille valittavaksi valmiiksi konseptoituja paketteja kuten pyöränhuoltopisteen, grillaussetin tai viljelyalueet kotipihaan. Asukkaat valitsivat sen mukaan, mille kunkin pihapiirissä oli eniten tarvetta.

Palvelut halutaan kotiympäristöön ja tässä korostuu asuinalueiden erilaiset odotukset ja tarpeet. Kotitalon toiminnalliset yhteiset tilat korostuvat muita palveluita enemmän ydinkaupungissa, koska valtaosin palvelut ovat saavutettavissa kaupungilta kävelyetäisyyden päästä. Vehreämmillä asuinalueilla ydinkaupungin ulkopuolella yhteiskäyttöautojen, pakettiautomaattien ja etätyötilojen rooli korostuu.
Yhteiskäyttötilojen käyttötarkoitus vaihtelee sijainnin mukaan. Mikäli vastaavat palvelut ovet helposti saavutettavissa lähellä, niitä ei tarvitse toteuttaa omassa kotitalossa. Uusia kohteita mietittäessä mennään asiakas ja asiakkaan tarpeet edellä.

Mika Rajala:
Yksittäisten vuokralaisten on ehkä hieman hankalaa päästä vaikuttamaan uudenlaisten konseptien jalkauttamiseen. Käytännössä kiinteistön omistajat päättävät siitä, millaisia palveluita kiinteistöihin sijoittuu. Mutta mikäli uudisrakennettavan kokonaisuuden toteutuskonseptin laadintaan ja toiminnallisuuden määrittämiseen osoitettaisiin laajempia vaikuttamisen mahdollisuuksia jo alkuvaiheessa myös tuleville vuokralaisille, tilanne voisi olla toinen. Tulevien asukkaiden toiveita palveluiden suhteen voitaisiin selvittää kyselyillä esim. hankesuunnittelu- ja ennakkomarkkinointivaiheissa. Yritykset voisivat hyödyntää asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuutta myös osana kohteidensa erottuvaa markkinointia. Toiveita esitettäessä taloudellinen toteuttamiskelpoisuus on hyvä pitää mielessä, koska se kuitenkin ohjaa usein tavoiteltujen asioiden lopullista toteutumista.

Asuntojen mallit ovat olleet pääsääntöisesti melko yllätyksettömiä ja perinteisiä. Vahvat trendit saattavat tuoda valtavirtaankin ajoittain joitain uusia elementtejä. Usein asukkaiden on haastavaa esittää nykytuotannosta poikkeavia toiveita asumisen uusista tavoista ja mahdollisuuksista toteutettavissa kyselyissä, mikäli heillä ei ole tietoa ja käytännön kokemuksia tai esitetä esimerkkejä potentiaalisista uusista vaihtoehdoista, joihin toiveitaan luovasti peilata.

Asuntomarkkinoiden kysyntä ei kohdistu pelkästään standardiratkaisuihin. Ihmisillä on erilaisia asumistoiveita ja markkinoilta löytyy kyllä potentiaalia sekä kysyntää myös asumisen eri variaatioille. Vaaditaan ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta kohdentaa tuotteensa pienempienkin kuluttajaryhmien toiveisiin. Onnistuneiden kokeiluiden kautta yleinen tietämys uusista tavoista asua kasvaa, samoin kuin uusien asumis- ja asuntomallien kysyntä. Lopulta uudet mallit saattavat muuttua trendiksi tai jopa asumiseen liittyviksi yleisiksi oletusarvoksi. Näin niillä saattaa silloin jo olla laajempaakin vaikutusta asuntotuotannon tarjontaan ja sen kirjoon. Asumisen eri variaatiot tuotannossa tarjoavat rakennusliikkeille mahdollisuuksia erottua markkinoinnissa kilpailijoistaan.

Asukkaan vaikuttamisen mahdollisuudet vaikuttaa asuntoonsa ja siihen liittyviin palveluihin voisivat toteutua esim. hyödyntämällä Keski-Euroopassa yleisempiä ryhmä- ja osuuskuntarakennuttamisen tyyppisiä rakennuttamismalleja. Tosin näissäkään malleissa vuokralaisten vaikuttamisen mahdollisuudet voivat olla melko pienet.

Living as a Service – artikkelisarja

Olemme esittäneet väittämiä liityen tulevaisuuden asumiseen. Haastattelemamme asumisen asiantuntijat kommentoivat väitteitämme ja kertovat oman näkemyksensä siitä, miltä asuminen
ja asumisen palvelut tulevaisuudessa näyttävät.

Valitsimme haastetetaviksi henkilöitä, joilla on ajankohtaista näkemystä aiheeseen. Haastattelemiemme asiantuntijoiden näkemykset edustavat monipuolisesti eri näkökulmia aiheeseen.

Haastattelemamme asiantuntijat:
Teemu Pyyluoma, Lisää kaupunkia Helsinkiin – aktiivi
Mika Rajala, Turun kaupunki, Aninkaisten alueen hankepäällikkö
Matti Petteri Pöntiö, Toimitusjohtaja ja asumisen palveluiden kokemusasiantuntija
Lauri Peltonen, Kojamo, Asumisen palvelut -yksikön johtaja
Tiina Antinoja, Arkkitehti SAFA ja asumisen asiantuntija,
tulevaisuusorientoitunut suunnittelutoimisto MUUAN

Lue kaikki artikkelit:
1: “Vuonna 2050 vuokra-asuminen on suosituin asumisen muoto”.
2: “Asukkaat valitsevat itse mitä palveluita korttelissa toteutetaan”.
3: “Asukkailla mahdollisuus tuottaa palveluita asuinpaikassaan
– merkityksellisen elämän moottoreina”.
4: ” Tulevaisuudessa sisältö täydentää sijaintia”
5: ”Vapaa-ajan merkitys korostuu, palvelut halutaan läheltä”.